Máilmmi ráfehisvuohta - gearggusvuohta
Go geahčan vássán jagi, de dagan dan sihke giitevašvuođain ja duođalašvuođain. 2025 lea leamaš ráfehis jahki máilmmis. Mii leat oaidnán unohas govaid Gazas, gullan riidduid birra Gaskanuorttan ja čuvvon guhkes soađi Ukrainas - tragediija mii lea bistán measta njeallje jagi. Dát dáhpáhusat muittuhit min man rašši máilbmi lea, ja man dehálaš lea ovttasbargat ja atnit fuola nubbi nuppis. Mii geat orrut Norggas leat hárjánan ahte eanas doaibmá, muhto rievdadusat sihkkarvuođapolitihkas lea dagahan ahte Norga dál ođasmáhttá olles suodjalusa. Ovttas mii galgat hukset servodaga mii maiddái galgá doaibmat jus šaddá heahtedilli. Suohkanis lea ovddasvástádus gearggusvuhtii, nu lea maidda juohkehaččas, ja min geatnegasvuohta lea fuolahit ávžžuhuvvon gearggusvuođa.
2025 lea dattetge leamaš unnit duođalaš fáttáid birra. Mu stuorámus vásáhusat leat čadnon eaktodáhtolaš bargguide. Mii čájeheimmet ahte mii leat hui čeahpit bargat veahkkálasbarggus go Loabága suohkan lágidii Arctic Race of Norway, borgemánu 8. beaivvi. "Sirkus" bođii gillái, ja mii leat ožžon rámi sihke lágidemiid ovddas ja go leat nu bures vuostáiváldán gussiid. Seammás mis lei almmolaš rahpan Elveparkas ja goađis, guovddášovddidanprošeakta mii galgá dagahit eanet ássanmiela ja geasuheami midjiide geat orrut suohkanis ja sidjiide geat galledit min. Párka lei čáppa báiki juovlamuora čuovggaid čahkkehit, dolastallat, boradit, juovlanigá bođii ja servvoštallat. Dat ledje earenoamáš buorit ávvudoalut.
Jahki mii lea vássán lea leamaš olgoáibmoeallima jahki. Loabágis mii leat váldán dan duođas. Ođđajagimánus álggiimet doaimmain "Hele Norge båler", ja leat miehtá jagi lágidan máŋga mátkkiid ja lágidemiid, mii leat čájehan ahte luondu lea min buoremus deaivvadanbáiki. Sátnejođiheaddji mátkkis attii Gaska-Hålogalanda olgodaddanráđi bures ánssášuvvon gudnebálkkašumi Per Thranii, gii lea áŋgiris olmmoš ja gii lea máŋga jagiid bargan hui buori barggu. Fargga mii loahpahit Olgodoaimma jagi Midtvintersvakain, juovlamánu 21. beaivvi.
Lavangsminne lea 50 jagi, ja komitea lea almmuhan ávvumuittogirjji, mas leat vihtta logijagi muittut ja muitalusat. Lavangsminne lea dehálaš oassi min kulturárbbis, ja mii doaivut ahte muhtin háliida joatkit dan barggu go lávdegoddi lea cealkán ahte eai áiggo joatkit.
Leat máŋga eará Loabát ássit geat leat dahkan buori bargguid dán jagi: mii leat juohkán kulturbálkkašumi Iris Gjertsenii, nuoraidbálkkašumi Nora Johansenii ja ealáhusbálkkašumi Soløy campingii Jan Johnsena bokte. Min spábbačiekčan nieiddat leat maid ožžon ánssášuvvon rámi. Vaikko ovttaskasolbmot lihkostuvvet, de lea álo joavku duogábealde, hárjehallanjođiheaddjit ja searvevuohta. Earenoamáš lihkusávaldagat Tuva Jørgensenii gii lea válljejuvvon ovddastit FA Sápmi ja Lavangen IF futsalii Arctic Winter Games gilvvuin Kanadas njukčamánus 2026.
Juovlamánu Suohkanstivrra čoahkkimis dollen oanehis sártni, ja háliidan geardduhit muhtun osiid maid dadjen. Mun háliidan giitit hálddahusa, suohkandirektevrrain njunnošis, dan buori barggu ovddas maid son ja earát hálddahusas leat bargan, maiddái dán jagi. Mun háliidan giitit buot bargiid geat beaivválaččat áŋgiruššet addit buriid bálvalusaid min ássiide. Dii lehpet suohkana bákti - mii atnit din hui árvvus.
Ráfeheames jahki 2025 lea fargga nohkan, ja vaikko dan duođalaš máilmmidilli ain čuvvo min, de válljen leat giitevaš dan buori ovddas maid ovttas ráhkadit, searvevuođa, eaktodáhtolašvuođa ja dáhtu ovddas gávdnat čovdosiid.
Jagi 2026 sáhttit ovttas dahkat dakkár jahkin mas doaivva, ollu buriid doaimmat ja buori vásáhusaid.
Dáid sániiguin sávvá sátnejođiheaddji ja Loabága suohkan buohkaide buori juovllaid ja hui buori ođđa jagi!
Hege Myrseth Rollmoen
